No johan oli viikonloppu. Onneksi asiat eivät menneetkään niin huonosti kun aluksi luulin menevän.
Lauantai iltana tuli vietettyä laatu-aikaa ystävieni viinapullon sekä sinkkuelämää kanssa ;) No meneväthän ne lauantai illat noinkin. Aamulla ei ole morkkista (tosin minullahan sitä ei lähes koskaan muutenkaan ole), päätä ei särje pahasti, ja rahatkin olivat sästyneet. No ensi viikonloppuna otan menetetyt juomat takaisin.

Sinkkuelämää katsellessa en pääse mihinkään siitä, että Miranda muistuttaa erittäin paljon minua tosielämässä. Ulkonäöllisesti ei lainkaan, mutta huumorintaju, sarkasmi, pessimismi, realismi.. Ne ovat osa minua. Olenkin myös kuullut eräältä ystävältäni saman mielipiteen asiasta.

Lauantai yöllä tulleessa jaksossa Miranda oli päätynyt selibaattiin, vaihtoi seksin leivoksiin. Jumalauta, olen selibaatissa, mutta onneksi en ole yrittänyt korvata puutetta makealla. Lihoisin varmaan muodottomaksi.
Jotenkin tuo selibaatti jakso sattui vain jokseenkin osuvaan ajankohtaan.

Selibaatti on nyt sitten kestänyt 5 viikkoa ja 5 päivää..
Ensimmäiset 2 viikkoa olivat pahimmat. Viikko 3, 4 ja 5 menivät yllättävän hyvin, mutta nyt 6 viikon alkaessa panetus alkoi myös.
Tekisi vain mieli soittaa jollekin vanhalle panolle, ja ehdottaa tapaamista. Mutta en aio soittaa, sillä ei se yksi pano tilanteeseen vaikuta mitenkään pidemmän päälle.
Olen yksinäinen, ja seksillä haen läheisyyttä. Mutta ei se yksinäisyys minnekään katoa yhden yön jälkeen. Se palaa yhtä matkaa aamun kanssa. Panetus on ehkä kadonnut hetkeksi, mutta sekin palaa kuitenkin takaisin.

Jos joku ehdottelisi, en tiedä pystyisinkö vastustamaan kiusausta. Se on niin helppo sanoa nyt, että en minä lähtisi kenenkään mukaan. Mutta siinä vaiheessa kun tilanne tulisi, vastaan, voisinko todellakin sanoa 100% varmasti etten lähtisi kenenkään mukaan. En voisi sanoa. Hyvinkin mahdollisesti lähtisin jos kundi olisi ollut mukava, ja juttu olisi luistanut (+ sen näköinen ettei tarvitse paperipussia päähänsä aktin aikana)..

No jaa, jutun pointti on se että panettaa.