Morkkista ei ole vieläkään ilmaantunut. Ihmettelen tätä
kovasti. Olenko sittenkin niin kylmä ihminen ettei kumppanin pettäminen tunnu
missään. Aikaisemmin luulin, etten koskaan voisi pettää ihmistä joka merkitsee
minulle enemmän kuin kukaan muu. Olin joko väärässä, tai sitten K ei merkitse
niin paljoa kuin kuvittelin hänen merkitsevän.
Ajatus siitä, että joudun lopettamaan suhteen K:n kanssa, sattuu. Halusin hänen
olevan hyvä minua kohtaan, mutta hän ei ollut tarpeeksi. K sanoo
pitävänsä/välittävänsä minusta paljon, mutta hän ilmaisee asian vain väärin.
Jos toisen satuttaminen on välittämistä, en halua enää koskaan kenenkään
pitävän minusta.
Näin K:n sen jälkeen kun olin pettänyt, silloinkaan ei tullut morkkista
tapahtuneesta. En myöskään epäile että K olisi huomannut mitään erikoista
käytöksessäni. Tosin kieltäydyin seksistä vedoten huonoon tekosyyhyn. Tosin
sekään ei ollut niin huono, ettei se olisi ollut uskottava.
Kun makasimme K:n sängyllä katsoen telkkaria, ja olin hänen lähellään,
kyyneleet meinasivat saada yliotteen. Ajatuksiini tuli mielikuva siitä, että
tämä on viimeinen kerta kun olen K:n kanssa tässä tilanteessa. Viimeisen kerran
hänen luonaan. Viimeisen kerran hänen lähellään. Tunnen viimeisen kerran lämmön
joka hehkuu hänen vartalostaan. Viimeinen kerta kun hän koskettaa minua. Ja
viimeinen suudelma.
Koko tilanteen uudelleen ajatteleminen saa kyyneleet jälleen silmiini.
Itse pettäminen ei tuntunut missään. Oli mukavaa saada hyvää seksiä pitkästä
aikaa. Olisin hyvinkin voinut jatkaa elämääni K:n kanssa kuin mitään ei olisi
tapahtunut. Mutta siinä vaiheessa kun huomasin kumin menneen rikki, kaikki
romahti. Mikään ei voi enään palata normaaliksi.
Pelottaa se päivä jolloin sanon K:lle etten pysty seurustella enään hänen
kanssaan. En tiedä miten K siihen reagoi. Eniten pelkään sitä, ettei se tunnu
hänestä miltään. Pidän ja välitän kyllä K:sta, kuulostinpa miten kylmältä ja
tunteettomalta horolta tahansa. Luopuminen tuntuu vain niin vaikealta.
Haluaisin vain mennä sänkyyn makaamaan, vetää peiton korviin ja nukkua.
Valitettavasti en vaan voi.
keskiviikko, 29. elokuu 2007
Kommentit