Aika vain menee niin nopeasti, ettei perässä meinaa pysyä. Edellisestä päivityksestäkin on jo 2 viikkoa aikaa.. Kamalasti kaikennäköistä puuhaa ollut, ja olokin alkaa olemaan aika väsynyt kun kotonakin tulee vain pikaisesti käännyttyä tai mentyä suoraan nukkumaan. No onneksi viikonlopulle ei ole suuria suunnitelmia joten voi ottaa ihan rauhallisesti hyvällä omallatunnolla :)

K:n kanssa ollaan taas tapeltu muutaman kerran aika pahasti, mutta kaikki ollaan sovittu. Paha riita tuli juuri asiasta joka painoi mieltäni. No nyt sekin on saatu sanottua, mutta en tiedä ymmärsikö K kuitenkaan miten tärkeä asia mulle oli.

Viime viikonlopun jälkeen olo koko suhteeseen on ollut luottavaisempi kuin pitkästä aikaa (toisin sanoen  luottavaisempi kuin koskaan), ja fiiliskin koko juttua sekä K:ta kohtaan on tosi hyvä. Sain viikonloppuna K:lta kivoja viestejä, toisin sanoen sellaisia missä K kertoo kuinka paljo välittää, ja kuinka haluaisi olla luonani jne.
Sunnuntaina oli ihana käpertyä K:n kainaloon ennen nukkumaan menoa. Tuntui tosi hyvälle olla siinä, olla K:n lähellä.

Olo on ollut tosi hyvä muutaman päivän, ja juuri sen takia tulikin sellanen olo että just tän takia mä olen jaksanut sen kaiken paskan. Mun oma vainoharhakin suhdetta kohtaa on myös hieman vaimentunut. Se että jos K ei vastaa kun soitan, ei automaattisesti tarkoita sitä ettei K halua olla kanssani missään tekemisissä enää tai että se on aivan varmasti panemassa jotain muuta muijaa. Kaikkeen löytyy aina järkevä selitys. Mun on muutenkin aina ollut hirveän vaikea luottaa ihmisiin, eli siis miehiin, sillä liian monta kertaa on tullut törmättyä hyväksikäyttäjiin/kusipäihin. K on omalla käytöksellään aiheuttanut sen, etten pysty luottamaan (pitkän aikaa sitten ensimmäisen kerran), mutta pikkuhiljaa se luottamus alkaa palautua.

Kuitenkin jokin sanoo päänsisällä että mun kannattaisi hankkiutua tästä suhteesta eroon, ja etsiä sellainen mies joka on mua kohtaan parempi. Sellainen joka haluaa samoja asioita, ja pitää läheisyydestä, haluaa viettää enemmän aikaa yhdessä, laittaa söpöjä tekstiviestejä..

Ja sitten on vielä yksi asia josta en kellekään ole kertonut.. Suoraan sanottuna pelkään pettäväni K:ta uudestaan jossain vaiheessa. Muutaman viikon ajan on ollut sellainen olo, että saatan jossain vaiheessa ratketa taas, enkä halua sitä. Lähiaikoina on baarissa ollut enemmän vientiä kuin tarvetta olisi, ja joka kerta olen joko saanut jonkun puhelinnumeron/antanut omani/joku on välttämättä halunnut lähteä mukaani (mutta ketään en kuitenkaan ole ottanut!)..
Nautin siitä huomiosta mitä muilta miehiltä saan, mutta.. Seurustelen kuitenkin K:n kanssa, eikä kunnon tyttöystävän kuuluisi jaella numeroaan ja sopia treffejä muiden kanssa (vaikka kertaakaan en kenenkään kanssa ole treffeille mennyt), tai edes harkita ottavansa/lähtevänsä jonkun miehen matkaan.
No tähän saakka olen kuitenkin pystynyt pitämään näppini kurissa, ja toivottavasti jatkossakin. Ehkä se pettämisen pelkokin katoaa, jos suhde tästä rupeaa muuttumaan paremmaksi.