Eilen oli kyllä niin itku-potku-raivari-vittu-perkele fiilis ettei mitään rajaa. Tuli taas ajateltua asioita, ehkä liikaakin kun ahdistus iski.

K.. Enpä oikeen osaa sanoa mitään muuta kuin että "hyvin menee". Mä haluaisin hirveästi uskoa että tää juttu muuttuu vielä paljon paljon paremmaksi kuin mitä on ollut/on tällä hetkellä. Kuitenkin se sisäinen pessimisti sanoo, ettei se tämän paremmaksi muutu. Mä haluaisin olla paljon vapautuneempi ja avoimempi K:n kanssa, mutta kun ne rajat on asetettu jo pitkän aikaa sitten, on niitä paha mennä enää muuttamaan.
Nyt kun tulee ajateltua oikeasti yhteistä tulevaisuutta ilman mitään onnellisia illuusioita, se yhteinen tulevaisuus ei näytäkään niin ruusuiselta. Oikeastaan mä en edes halua että tää juttu menis siihen vaiheeseen että ruvettais taas miettimään/puhumaan yhteen muuttamisesta. Ei siinä ole mitään järkeä, ei K:n kanssa.

Haluisin hirveesti että tää toimis kunnolla, mutta.. Tai siis suomeksi sanottuna, haluisin että tää juttu toimis niin kun mä sen haluaisin toimivan. Tai toivoisin sen toimivan.
Paljoa en oo pyytäny, mutta se on sitten eri asia että onko se mun "vähän", K:lle paljon. Eli toisaalta pitäisi olla tyytyväinen siihen miten paljon K todellisuudessa on muuttanut käyttäytymistään yms. Jollekin toiselle tietyt asiat tulevat luonnostaa, toisille taas ei.

Haluan sen toimivan, en halua, haluan, toivon, ahdistun, toivon, ei toimi, toimii, toivon, nyt jätän, en jätä, toivon, ei toimi, argh!

Omalla tavallaan se yksinäisyyskin on pelottava asia. Mä vihaan olla yksin.
Mulle kun on kerrottu pitkän aikaa sitten (ei K), että jos lopetan suhteen, en koskaan tuu löytämään ketään muuta. Se suhde on mun ainut mahdollisuus.
Ja vaikka kuinka mä olen todistanut ton väitteen vuosien varrella vääräksi, se kummittelee edelleen mun päässä. Kukaan ei halua mua.
Suoraan sanottuna, en jaksaisi odottaa esim. vuosia ennen kun löydän seuraavan sopivan poikaystävä ehdokkaan. Näinhän ei luultavasti tule käymään, mutta kun se pieni mahdollisuus on kuitenkin olemassa. Uusia panoja nyt löytyy joka viikonlopulle muutama jos niin haluaa, mutta kun mä en enää halua. Mulle riittäis (ainakin toistaseks) ihan vaan yks kundi jonka kanssa toteuttaa kaiken näköistä kivaa.

Mua väsyttää taas jotenkin tosi paljon. Henkinen ja fyysinen väsymys samaan aikaan. Ei taaskaan saa järjesteltyä ajatuksia niin kun haluisin.
Haluisin nukkumaan, ja nukkua.


Näin muuten Uudenkin viikonloppuna. Oli eksynyt eksänsä kanssa samaan baariin. Pakko sanoa että mä olin ihan tajuttomassa humalassa, ja kiitos sen kovan humala tilan, en menny riehumaan Uudelle mitään. Luultavimmin selvinpäin en myöskään olisi mennyt riehumaan, pienessä humalassa kyllä, ja kovassa humalassa en siihen enää kyennyt.
Ja kuten kaikki saattoivatkin arvata miten Uuden ja exän kanssa oli käynyt.. Kyllä yllättäen ne oli päätyneet yhteen. Tai ainakin hyvin läheisissä väleissä ne oli, sillä itsellä ei kyllä entisten/panojen kanssa tule nuoleskeltua jos sellaiseen baarissa törmää.
Hitto nyt jälkikäteen harmittaa kun en tajunnut katsoa kunnolla (eli olin niin humalassa etten nähnyt lasiani pidemmälle) miltä se Uuden entinen näytti. Se oli ehkä blondi, ja lyhyt? Ehkä? Mutta ei mitään hajua kasvoista.
Vaihdettiin muutama viesti, ja sanottiin moi kasvotusten. Siinä 4 aikaan kömpiessäni K:n luokse, laitoin vielä Uudelle viestiä jossa kerroin olevani paljon parempi vaihtoehto kun tämän exä. Kyllä, olen siis känni-ääliö jälleen kerran. Uusi vastasi viestiini, jossa myönsi minun olevan oikeassa.

Uusi olisi sellainen kundi jonka mä haluaisin. Tai ainakin mä tällä hetkellä luulen niin. Pitää varmaan käydä lukemassa noita vanhempia tekstejä.
Uusi on myös sellainen kundi jota mä en saa, koska Uusi on niin munaton ettei osannut/osaa sanoa eksälleen ei. Ja nyt ne luultavimmin seurustelee. Silti kummankin mielestä mä olisin parempi vaihtoehto Uudelle kun sen exä. Luultavimmin Uusikin olisi parempi kuin K.

Mä en tiedä mitä mä voisin tehdä että Uusi heivaisi exänsä helvettiin? Mä en tiennyt muutama kuukausi sittenkään, ja niin ne päätyi sitten taas seurustelemaan. Mä olen jo antanut itselleni luvan olla känni-ääliö viikonloppuna. Katotaan miten käy, vai käykö mitenkään.

Missä on vika jos Uuden mielestä olisin parempi kuin exä, ja mun mielestä Uusi olisi myös luultavimmin parempi kuin K???????