Johan olen sopan keittänyt taas..
K otti viikonloppuna yhteyttä (taas), ja päädyin viettämään yhteisen yön hänen kanssaan. En edes nähnyt I:tä viikonloppuna, vaikka puhuimme että näkisimme sunnuntaina.

K oli soittanut useaan otteeseen perjantai-lauantai yönä ja laittanut vielä viestiäkin. Lueskelin niitä sitten lauantai aamuna. Yhteyttähän ei voi ottaa muuten kuin muutaman promillen humalassa.. Kerroin kyllä K:lle että kyllä hän voi soittaa/laittaa viestiä selvinkin päin. Vaihdoimme muutamia viestejä, eikä mennyt kuin pari tuntia, kun K laittoi taas viestiä. Mitään järkevää asiaa siinä ei ollut, joten en edes viitsinyt vastata. Kului taas muutama tunti, ja K laittoi TAAS viestiä. Vastasin siihen vasta muutaman tunnin päästä. Meni hetki ja puhelimeni piippasi uudelleen. Vaihdoimme sitten viestejä pitkin iltaa.

Tarkoitukseni oli viettää "rauhallinen" ilta baarissa ystävieni kanssa, eli juon vain muutaman. Päädyin juomaan yllättävän paljon, sillä K:n yhteydenotto ahdisti.

Näin baarissa ollessani erään kundin joka oli muutamia kuukausia sitten pyytänyt kahville kanssaan. En mennyt silloin, vaan kieltäydyin kohteliaasti koska silloin seurustelin vielä K:n kanssa. Nyt kundi pyysi uudestaan kahville koska mainitsin olevani sinkku. Kundi laittoi eilen viestiä, ja kyseli milloin tapaisimme. En vastannut vielä mitään, sillä en ole jaksanut.  Kundi on ihan mukava, mutta todellisuudessa en usko että hän on "minun juttuni". Olen nainut kundin hyvän kaverin kanssa (joka on pelimies, tiesin sen jo silloin), joten sekin häiritsee hieman. En ole millään tavalla kiinnostunut kundin kaverista, mutta en halua päätyä siihen tilanteeseen missä kummatkin vertailevat kokemuksiaan minusta. Nyt vain pitäisi saada laitettua kundille viestiä, jossa torjun hänet taas..

Ja takasin K:hon.. K tuli jossain vaiheessa iltaa samaan baariin missä olin. Nyt kun näin hänet ensimmäisen kerran eromme jälkeen, hän näytti oudolta. Tai ei oikeastaan oudolta, vaan lähinnä vieraalta. (Joskus minun on vaikea tunnistaa minulle läheisiä ihmisiä, ystäviä, perheenjäseniä jne. Tiedän että X on X, mutta jollain tavalla en kuitenkaan tunnista kuka hän on.)
K kertoi aiemmin illalla (kun vaihdoimme viestejä), että hän on muuttunut, ja ymmärtää mitä on menettänyt. Mutta miksi aina ihmiset ymmärtävät miten tärkeä toinen ihminen on, vasta sen jälkeen kun sen toisen on menettänyt? Ketään ei pitäisi pitää itsestään selvyytenä! Jossain vaiheessa se raja tulee vastaan. Mutta kuinka paljon K on muuttunut 2 viikossa? Suoraan sanottuna, en usko että paljoakaan, sillä tämä ei ole ensimmäinen kerta kun tapailimme/seurustelimme. K on aina kertonut muuttuneensa, mutta miksi me olemme "taas" eronneet? Voin kyllä sanoa, että K on muuttunut ensimmäisen yrittämisemme jälkeen, mutta onko se(kään) tarpeeksi mitä hän nyt on..

Baarissa ollessamme, K sanoi minulle NE sanat. Hän oli siis 2 viikon eromme aikana huomannut rakastavansa minua. Huomasin sen ettei hänen ollut helppoa sanoa sitä, sillä hän ei vain ole sen tyyppinen ihminen joka kertoo tuollaisia asioita ellei myös tarkoita sanomaansa. Minulle tuli surullinen olo, sillä K on kuukauden myöhässä. K haluaisi myös että muuttaisin hänen luokseen. MUTTA MIKSI HÄN KERTOO NÄMÄ ASIAT VASTA NYT? Kaikki asiat saattaisivat olla aivan erilailla, jos K olisi kertonut rakastavansa minua, ja haluavansa muuttaa kanssani yhteen, kuukausi sitten. Ei se auta asiaa jos hän tietää nämä asiat oman päänsä sisällä, eikä siitä mainita lainkaan ääneen! Perkele!

Jotenkin vain päädyin lähtemään K:n mukaan. Yhdestä asiasta olen kuitenkin ylepeä, en harrastanut seksiä K:n kanssa! K yritti, mutta en halunnut. Tai siis tottakai halusin K:ta. Olisi ollut ihanaa tuntea hänet sisälläni, lähelläni.. Mutta jollain tavalla se random kundin kanssa rikki mennyt kumi ja mahdolliset taudit kummittelivat mieltäni. En halua levittää mitään tautia (jos nyt ylipäätään sellaista on? Testit menen tekemään ensi kuussa) joten kumin kanssa olisi pitänyt alkaa säätämään. Jos kumia olisi tullut käytettyä, olisin luultavimmin joutunut perustelemaan/kertomaan (tai eihän minun ole oikeasti PAKKO perustella kenellekään mitään, mutta tiedän että K olisi kuitenkin alkanut kyselemään) miksi haluan käyttää kumia. En halunnut tuottaa K:lle pettymystä, ja sanoa että minulla on ollut toinen jo nyt. Tosin en tiedä mitä K on nyt 2 viikon aikana tehnyt ja kenen kanssa (en edes halua tietää). En vain halua satuttaa häntä. Pelkäsin myös, että jos kerron K:lle että minulla on ollut toinen, hän ei enään halua minua (siis sillä hetkellä), hän suuttuu/loukkaantuu eikä halua olla enään lähelläni.

Pidän ja välitän K:sta, mutta en rakasta häntä. Toisaalta voisin rakastaa häntä (?), jos hän tekisi minut oikeasti onnelliseksi ja tuntisin oloni turvalliseksi.
Haluaisin vielä yirttää, mutta en vain enään kestä jos se suhde ei vain toimisi. Oloni oli aivan kamala kun erosimme. En vain enään haluaisi luopua hänestä. Haluan jotain pysyvämpää.

Ai niin, I:stä. Sovimme että näemme mahdollisesti sunnuntaina (hän oli viikonlopun reissussa, joten mitään varmaa ei sovittu koska hän ei tiennyt mihin aikaan palaisi kotiin), mutta emme sitten nähneetkään koska hän palasi niin myöhään. En oikein tiedä kerkiämmekö näkemään tällä viikolla, sillä hänelle tulee ystävä viikoksi. Haluaisin nähdä hänet, mutta.. En vain jaksa tyrkyttää itseäni kenellekään.

Ajatukseni ovat hieman sekaisin K:n takia..